Määritelmä

Hyvässä ryhdissä lantio, rintakehä ja pää asettuvat tasapainoisesti samalle linjalle. Takaa katsottuna selkäranka näyttää suoralta ja sivulta katsottuna rangassa on havainnoitavissa luonnolliset loivat kaaret. Kaula- ja lannerangassa on lordoosi (kupera kaari eteenpäin) sekä rintarangassa ja ristiluun kohdalla (kovera kaari taaksepäin). Tasapainoisessa kehossa pystyasennon ylläpitäminen ja liikuminen on helppoa. Siihen tarvitaan vain vähän lihastyötä ja niveliin sekä selkärankaan ei kohdistu ylimääräistä kuormitusta. 

Yksi yleisin ryhdin muutos on skolioosin aiheuttama selän vinoutuminen C- tai S-mutkalle, joka luo epäsymmetrian kehon vasemman ja oikean puolen suhteen. Skolioosi oireet voivat johtua useasta eri asiasta. Skolioosi on varsin yleinen; sitä tavataan noin yhdellä 25:stä ihmisestä. 

Skolioosissa eli selkärangan vinoutumisessa ranka ohjautuu kierteiselle mutkalle ja tuo usein mukanaan kipuja, jäykkyyttä ja oireita, jotka saattavat rajoittaa kehon normaalia toimintaa. Skolioosi ja sen vaikeusaste määritetään RTG-kuvan perusteella. Lievä skolioosi on alle 25 astetta ja kohtuullisessa skolioosissa kulma on 25-40 astetta. Vaikeaan yli 60 asteen rintarangan skolioosiin liittyy hoitamattomana keuhkotilavuuden pienentymä, joten hoidon aloittaminen mahdollisimman aikaisin on tärkeää. Skolioosi jaetaan syntyperänsä mukaan 3 eri luokkaan.

skolioosiklinikka skolioosi selkäranka
SkolioosiKlinikka skolioosi
Idiopaattinen skolioosi

Idiopaattisesta skolioosista puhutaan tuntemattomasta syystä johtuvana skolioosina. Taustalla on ajateltu olevan genettisiä tekijöitä. Idiopaattinen skolioosi alkaa tyypillisimmillään kasvupyrähdyksen aikoihin murrosiässä, mutta saattaa alkaa jo varhaislapsuudessa. Tytöillä tämä on huomattavasti yleisempää kuin pojilla. Hyvinhoidettuna ennuste sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä idiopaattisessa skolioosissa on hyvä. Varhainen löytäminen seulonnalla ja siihen puuttuminen ovat tärkeitä. Edelleen  vallitsevana ajatuksena kirjallisuudessa on että skolioosin syntyyn ja etenemiseen ei pystytä vaikuttamaan omalla toiminnalla (esim kehon toispuoleinen kuormitus. Esim repun kantaminen aina samalla hartialla).Toiminnallisesta näkökulmasta asiaa katsotaan laajemmin.

 Idiopaattista skolioosia selitetään myös puhtaammin toiminnallisilla syillä. Tuki- ja liikuntaelinten toimintaan ja sairauksiin erikoistunut tšekkiläinen lääkäri Richard Smišek on perehtynyt erilaisten kehon epätasapainotilojen hoitoon liikeharjoittelun ja manuaalisen terapian avulla. Smišek on tutkinut laajamittaisesti skolioosia ja sen taustalla vaikuttavia syitä. Hänen näkemyksensä mukaan keskeistä skolioosin syntymiselle on monimutkainen kehon lihasepätasapaino ja häiriöt toiminnassa. Elintavoilla ja kehonkäytöllä on hänen mukaansa yhteyttä skolioosin kehittymiselle ja etenemisessä. Lihasten ja kudosten kannalta asiaa katsoessa muun muassa kirjoittaminen koulussa ja hiiren käyttö päätetyöskentelyssä päivästä toiseen toistuessaan rasittavat yhtä kättä ja aiheuttavat sen puolen lapaluun painumisen eteen ja ylös. Lapaluun virheasennon vuoksi kehon kudokset kiristyvät toispuoleisesti ja estävät lapaluun normaalin toiminnan. Toispuoliset asennoista ja yksipuolisista tehtävistä aiheutuvat virheelliset liikemallit muokkaavat kasvavaa selkärankaa ja kehon muita rakenteita virheellisesti sekä johtavat skolioosiin. Smišekin laajat potilas-aineistot puoltavat tätä näkemystä. Sama vaikutus voi olla huonolla ergonomialla tai yksipuolisilla liikuntatottumuksilla. 

Synnynnäisen skolioosin taustalla voi olla sikiöajalta nikamien rakentumisen häiriö. Usein tähän liittyy häiriöitä myös muissa elinjärjestelmissä, kuten rakennepoikkeavuuksia ruoansulatuskanavassa, sydämessä tai selkäytimessä. Synnynnäinen skolioosi on yksilöllinen ja sen ennustekkin vaihtelee harmittomasta hankalaan. Asiantuntija lääkäri arvioi hoitotarpeen näissä tilanteissa. Synnynnäisiin skoliooseihin liittyy usein myös toiminnallista lihasepätasapainoa ja säännöllinen harjoittelu tulisi sisällyttää ohjelmaan. Tämä tukee osaltaan liikunta- ja toimintakykyä.

Muihin sairauksiin liittyvä skolioosi. Moniin lapsuuden muuta myös aikuisiän neurologisiin sairaauksiin ja lihassairauksiin voi liittyä skolioosin kehittyminen. Tilanteet ovat yksilöllisiä ja hoitokin vaihtelee näin leikkauksellisesta aktiiviseen terapiaan tai yhdistelmiin.